Noin 25 vuotta sitten julkaistiin Daniel Golemanin kirja Tunneäly (Emotional Intelligence), jonka mukaan elämässä tai liiketoiminnassa menestymiseen tarvitaan tunneälyä perinteisen älykkyyden rinnalle. Harvard Business Review kuvasi emotionaalisen älykkyyden käsitettä ”vallankumoukselliseksi, paradigmaa murtavaksi ideaksi”. Kaikesta tästä huolimatta, tunneäly ei ole levinnyt niin paljon ja niin merkittäväksi tekijäksi kuin olisi voinut odottaa.
Olisiko nyt aika tämän muuttua? Äskettäin julkaistu tutkimus tarkasteli tunneälyä, sen merkitystä johtajille ja sen parempaa hyödyntämistä organisaatioissa. Tunneäly terminologialla tarkoitetaan yleisesti omien tunteiden tiedostamista ja säätelyä, toisten tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä, muiden näkökulmien tunnistamista ja ymmärtämistä sekä ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja.
Tutkimuksessa todettiin tunneälyn tärkeys sekä henkilöstölle että johtajille. Tutkimukseen osallistui Iso-Britanniassa 500 henkilöstöjohtamisen vastuussa olevaa henkilöä. Tutkimuksen mukaan luotettavuus, joustavuus, luottamus ja resilienssi nousivat jopa tärkeämpään rooliin kuin kokemus tai koulutuksen taso. Useimmat johtajat kokivat tunneälyn tärkeäksi muutos- tai konfliktitilanteissa, lisäksi tilanteiden tunneälykäs käsittely vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden sitoutumiseen, suorituskykyyn ja tuottavuuteen.
Miten opimme luomaan olosuhteet, joissa henkilöstö tuntee osallisuutta
Erään yrityksen johtajat totesivatkin, että johtamiskäytäntöjen vahvimmat opit eivät ole teknisiä ”Mitä opimme”, vaan ennemminkin ”Miten opimme” luomaan olosuhteet, joissa henkilöstö tuntee osallisuutta ja kokee tulevansa kuulluksi ja motivoiduksi yksilönä.
Tunneälyä on käsitelty usein myös mediassa, etenkin pohdittaessa tekniikan ja tekoälyn vaikutuksia työelämään. Monet ennustavatkin, että ihmissuhdetaidoille kuten tunneälylle tulee yhä suurempi tarve prosessipohjaisen työn automatisoituessa. Englannin keskuspankin pääekonomisti Andy Haldane on todennut, että tulevaisuudessa korkean taitotason ja palkkatason työpaikat voivat jopa edellyttää enemmän tunneälyä kuin perinteisiä älykkyyden taitoja. Niin sanotuista pehmeistä taidoista on puhuttu jo kauan, nyt niitä voisi ehkä kutsua myös robottienkestäviksi taidoiksi, joita ilman selviytyminen 2020 -luvulla on mahdotonta.
Airbnb:n strateginen neuvonantaja Chip Conley viittasi puolestaan ikääntyneempien työntekijöiden paluuseen, koska heillä on kyky yhdistää viisaita ratkaisuja, joita mikään robotti ei pystyisi kuvittelemaan. Tekoälyn aikakaudella elämänkokemuksen kautta kerätystä viisaudesta tulee arvokkaampaa kuin koskaan. ”Tieto puhuu, mutta viisaus kuuntelee.” Ikääntyneemmät työntekijät ovat tietoisia, kärsivällisiä ja empaattisia, he ymmärtävät ja hallitsevat omia tunteitaan ja osaavat virittyä myös muiden tunteisiin. Tutkimuksessa 58 % vastaajista pitikin tunneälyä avaimena sukupolvien välisen kuilun kaventamiseksi.
Tutkimuksen mukaan organisaatiot kuitenkin tarvitsevat tukea ”pehmeiden taitojen” tunnistamiseen ja kasvattamiseen ja vain 42 % työnantajista tarjosi koulutusta tunneälyn rakentamiseksi. Kuitenkin tunneäly nähdään oleellisena tekijänä työntekijöiden uran ja ammatillisen menestyksen kehittämisessä.
Aivojen kokonaisvaltainen lähestymistapa käyttöön
Myös johtamiskonsulttitoimisto Accenturen viime kuussa julkaisema raportti tukee tätä näkökulmaa. Heidän mukaansa vanhemmilla johtajilla olisi paremmat mahdollisuudet johtaa organisaatioita erityisesti näinä epävakaina aikoina, jos ”aivojen kokonaisvaltainen kapasiteetti ja lähestymistapa” otetaan käyttöön. Tämä lähestymistapa yhdistää ”vasemman aivolohkon”, tieteelliset taidot, jotka tekevät data analyysiä ja kriittistä päättelyä – oikean aivolohkon luoviin taitoihin, kuten tunnetaitoihin, intuitioon ja empatiaan. Näiden kahden taidon tarkoituksellinen yhdistäminen on kriittistä, se syventää sekä ongelmanratkaisua että arvonluomista. Suurin osa (89 %) nykypäivän johtajista omaa akateemisen tutkinnon yhdistettynä vasemman aivolohkon taitoihin – kriittiseen päättelyyn, päätöksentekoon ja tuloksellisuuteen. Numerot, data, tilastot sekä päättelyyn ja tosiasioihin perustuva asioiden johtaminen (management) ovat palvelleet tähän asti hyvin ja pysyvät aina elintärkeinä, mutta eivät ole enää riittäviä.
Accenturen tutkimuksessa johtajat tunnistivat oikean aivolohkon taidot heikommiksi ja kokivat tarpeellisiksi niiden kehittämisen tukemaan aivojen kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vain 8 % johtajista kertoi käyttävänsä tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, kun taas 82 % suunnitteli käyttävänsä sitä tulevaisuudessa.
Reaktiivisesta kohti luovaa ajattelutapaa
Myös McKinsey, maailmanlaajuinen johtamisen konsulttitoimisto painottaa useissa artikkeleissaan sisäisen ketteryyden kehittämistä, ajattelutavan muuttamista reaktiivisesta (reactive) kohti luovaa (creative) ajattelutapaa. Reaktiivisena toimimme ikään kuin ulkoa-sisäänpäin, reagoimme olosuhteisiimme ja muiden ihmisten odotuksiin. Tutkimusten mukaan suurin osa aikuisista toimii reaktiivisesti suuren osan päivästään, tämä rajoittaa näkökulmia ja aiheuttaa pelkoja, ahdistusta, turhautumista ja stressiä. Luovassa mielentilassa koemme maailman sisältä-ulos, luoden todellisuuttamme, laajentaen näkökulmiamme ja keskittyen positiiviseen, iloon ja rakkauteen.
Erityisen tärkeää on huomata, että tämä progressiivinen aivojen kokonaisvaltaiseen käyttöön perustuva johtamistapa, joka rakentaa monipuolista ajattelua ja päätöksiä, on hyvä myös lopputulokselle. Accenturen tutkimusten mukaan yrityksissä, jotka käyttivät tätä lähestymistapaa, oli 22 % suurempi liikevaihdon kasvu ja 34 % korkeampi kannattavuuden kasvu (EBITDA).
Monet organisaatiot tunnistavat jo tunneälyn myönteisen vaikutuksen suorituksiin. Useimmissa organisaatioissa ei kuitenkaan keskitytä kehittämään työntekijöiden ja johdon tunneälyä tai ylipäätään luomaan sellaista ympäristöä, jossa tunteet ovat osa organisaatioelämää. Kannustamalla työntekijöitä tunteiden tuntemiseen, niiden tukahduttamisen sijaan, luo ihmisille ympäristön, jossa on mahdollista kasvaa. Organisaatiot, jotka luovat tällaisia ympäristöjä ja vaalivat työntekijöidensä ihmissuhdetaitoja tulevat johtamaan meidät kohti tulevaisuutta.
Ritva Liisanantti 6.8.19
Lähteet:
Leading agile transformation: The new capabilities leaders need to build 21st – century organizations, 8/2018
Financial Times: Older workers primed for a comeback
Financial Times: The robot-proof skills that give women an edge in the age of AI
Lee Hecht Harrison, Penna: Emotional Intelligence – Tapping into its potential
HBR: What makes a leader, Daniel Goleman
Accenture: Striking Balance with Whole-Brain Leadership, 5.6.19
McKinsey: Leading agile transformation: The new capabilities leaders need to build 21st -century organisations, 8/2018
FORBES: Managers at least see value in emotional intelligence
